Tässä vielä kaksi muuta uskomusta, mihin olen törmännyt:
-Marsrutkoissa ei saa lippuja, mutta kun matkustaa raitiovaunulla tai muulla niin pitää aina tarkistaa saiko onnenlipun. Lipuissa on ain kuusi numeroa esim. 050 671. Pitää laskea yhteen 0+5+0=5 ja 6+7+1=14 -> 1+4=5, jos luvut täsmäävät on lippu onnekas.
-Jos veitsi putoaa lattialle, se tarkoittaa että on tulossa miesvieras ja haarukka tarkoittaa naista. Ihmiset täällä alkavat heti pohtimaan kukakohan on tulossa.
Lisäksi näitä on paljon muita, mutta ei nyt tule lisää mieleen.
Olen siis tällä hetkellä kotona sairaana. En ole vielä kovin pahassa kunnossa, mutta päätin sitten jäädä tänään kotiin lepäämään, jotta ei menisi pahemmaksi. Varmaan jotain flunssaa vaan. Suomessa kun minulla on usein paha tapa olla lepäämättä niin kauan kunnes olo on niin huono, ettei enää pääse ylös sängystä. Lisäksi mun veli ja äiti ei myöskään mennyt kouluun, joten täällä ei ole ollut edes yksinäistä. Tänään saan ainakin nukkua niin paljon kuin haluan :)
Sunnuntaina leivoin korvapuusteja. Vieressä tosin oli isoäiti aina välillä neuvomassa minua ja sanoin sille, että nyt teen näin, koska teen suomalaista pullaa. Oma perheeni ainakin tietää, etten ehkä ole kaikkein paras jakamaan keittiön vastuuta jonkun kanssa.. Leipominen oli kyllä muutenkin aika erikoista, kun on vieraassa paikassa ja ainekset ja välineet on ihan erilaisia. Lopulta jouduin leipomaan ilman kardemummaa, koska sitä ei ainakaan tuosta lähikaupasta löytynyt. Onneksi sentään lopulta löysin jonkinlaisen kupin, missä oli muiden mittayksiköiden joukossa ml ja kaulimen. Eipä sitten pullistakaan tullut aivan samanmakuisia kuin koti-Suomessa, mutta tuntuivat kyllä perheelle maistuvan - siihen malliin ne aina hävisivät kun uunista tulivat (hahah, aivan kuten Suomessakin :D ) Perheen kaasu-uuni erityisesti tuotti vaikeuksia ja ensimmäinen erä paloi pohjasta. Tosin nekin pullat hävisivät alta aikayksikön. He sanoivat, että tästä lähtien saan sitten joka sunnuntai leipoa heille pullaa :p Autoin myös isoäitiä paistamaan blinejä. No se ei onnistunut ihan niin hyvin, koska mun blinit näyttivät enemmän suomalaisilta letuilta.. En millään tajunnut miten niistä saa tehtyä niin ohuita ja vaaleita kuin olisi tarkoitus ja kuin isoäiti teki! Vanhempi veljeni myöhemmin sitten kauniisti totesikin isoäidille, ettei halua syödä blinejä, koska ne ovat pahoja xD
Eilen olin sitten mukana ihan perinteisessä venäläisessä illanvietossa! Se oli jonkun naapurin luona ja siellä oli sitten muitakin perheen vanhempien naapureita/ystäviä. He pyysivät minutkin sitten mukaan ja vaikka siellä ei ollut ikäisiäni, niin ilta oli todella mielenkiintoinen ja mukava. Olisi varmaan ollut vieläkin hauskempaa, jos olisin ymmärtänyt puheet ja vitsit, mutta joskus myöhemmin sitten ;) Perheen tyttö meni viime lauantaina naimisiin, joten en sitten tiedä oliko se kutsun syy.. Joka tapauksessa sinne lähdettiin kuulemma venäläiseen tapaan paljon myöhemmin kuin oli tarkoitus. Mulle sanottiin mihin aikaan lähdetään, että naapuri soittaa silloin ja minähän olin reippaasti valmiina ilmoitettuna ajankohtana. Lopulta lähdimme kuitenkin tunti pari myöhemmin, kun puhelu vihdoin tuli. Siellä sitten istuttiin ja syötiin tunti pari ja sen jälkeen lähdettiin kotiin (koska kuitenkin oli kyse maanantai-illasta). Naapuri näytti minulle ihan innoissaan kaikenlaisia valokuvia ja heidän taloaan ja jos oikein ymmärsin, toivotti minut tervetulleeksi vieraaksi ja teelle myöhemminkin.
Luokastani on hiukan vaikea löytää ystäviä kommunikaatio-ongelmien vuoksi ja lisäksi koska kuulin, että luokka on ensimmäistä vuotta yhdessä ja tuntuu, että kaikki vain koulussa keskittyvät kouluun ja sitten koulun jälkeen tapaavat muita ystäviään, koska eivät vielä tunne toisiaan. Ehkä tilanne kuitenkin tästä vähitellen paranee. Lisäksi yksi AFS:n vapaaehtoinen lupasi ottaa selvää harrastusmahdollisuuksista lähellä kouluani, ehkä pian pääsen myös vihdoin harrastamaan jotain urheilua! Toivon mukaan voisin myös siellä tavata enemmän samanhenkisiä ihmisä, koska en ole ihan varma onko tämä matemaattis-fysiikka luokka ihan mun juttu (vaikka mun äiti ja ukki siitä innoissaan ovatkin..) :D Muut vaihtarit ja vapaaehtoiset ovat kuitenkin tosi mukavia ja olen myös iloinen, koska italialainen tyttö saapui tänne kolmeksi kuukaudeksi ja käy samaa koulua kuin minä.
Rakkaudella
Nella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti