Yli kuukausi Venäjällä

Oho, yli viikko taas mennyt edellisestä postauksesta. Aika on mennyt nopeasti, koska tuntui, että juurihan tänne taas kirjoittelin!

Tänne kuuluu todella hyvää. Tuntuu, että alkaa hiukan jo päästä sisälle täkäläiseen kulttuuriin ja tapoihin sekä kielikin alkaa jo luistamaan paremmin. Vaikka sanavarastoni on vielä pieni ja kielioppini päin honkia, olen jo alkanut ymmärtää ja kommunikoimaan paremmin. Tunneilla tai venäläisten keskenään puhuessa en kyllä mitään edelleenkään ymmärrä ja turhautumisen hetkiä kyllä tulee edelleen jatkuvasti. Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu, että tämä tästä lähtee, kun vaan yrittää ja opiskelee jatkuvasti :) Alan myös muistamaan uudelleen ja todella tajuta, miksi halusinkaan lähteä vaihtoon! Juuri tällä hetkellä en voisi toivoa mitään muuta.

En ole siis ehtinyt tai jaksanut kirjoitella, koska täällä on ollut paljon kaikenlaista. En todennäköisesti edes muista kertoa mitä kaikkea on tapahtunut, mutta kerron ainakin pääkohdat. Luulen silti, että tulee pitkä postaus ;) Tosiaan viime viikonloppuna en ollutkaan leirillä, koska se peruutettiin. Täällä minulle on vaikeaa jatkuva suunnitelmien muuttuminen ja spontaanius, koska olen hyvin järjestelmällinen ihminen ja tykkään tarkoista suunnitelmista. Toki yllätyksiä aina tulee, mutta täällä suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti ja paikalliset eivät tunnu turhia stressailevan. Minulle tällainen kyllä aiheuttaa stressiä.. Pitäisi vaan yrittää ajatella paikallisten tapaan, että kaikki järjestyy kyllä :p Vaikka kyllä täältäkin löytyy kaikenlaisia ihmisiä, yleinen ajattelu ja käyttäytyminen tuntuu menevän näin.

Pääsin sitten kuitenkin Mustalle merelle! Jos oikein ymmärsin, host isäni veli saapui vaimonsa kanssa Komista tänne ja lähdimme sitten isän ja veljen kanssa heidän mukaansa Mustalle merelle. Oli kyllä tosi hauskaa, vaikka sää ei ollutkaan kaikkein parhain. Sinne ajoi täältä joku kaksi tai kolme tuntia ja lähdimme sinne aikaisin aamulla. Saapuessamme ilma oli vielä todella viileä ja tottakai heti ajattelin, että vesikin on kylmää, koska Suomessa näin on. Vesi oli kuitenkin melko lämmintä ja päivä kuluikin uidessa ja syödessä, koska aurinkoa ei voinut pilvisen sään vuoksi ottaa.. Illalla kuitenkin oli punaiset posket auringosta! Musta meri on kuulemma yleensä hyvin rauhallinen, mutta sinä päivänä siellä oli ihan älyttömän isot aallot ja oli ihan hirmu hauskaa uida! Illalla kävimme vielä katsomassa suuremmassa kaupungissa jotain vanhaa venäläistä sotalaivaa :)

Vanhempi host-veli

Pysähdyttiin täällä matkan varrella ottamaan kuvia

Hääparit tulevat tänne solmimaan nauhan

Host-isä

Eilen olin kahden muun vaihtarin ja yhden saksalaisen vapaaehtoisen kanssa pienemmässä kaupungissa Krasnodarin lähellä. Siellä on koulussa yksi italialainen tyttö, joka on Venäjällä kolme kuukautta. Eilen oli siis 'The Day of Intercultural Dialog' tai jotain sinnepäin. Kaupunkissa (Dinskayassa) sijaitsevassa koulussa oli oikein jonkinnäköiset juhlat ja oppilaat siellä olivat todella innoissaan meidän vierailustamme. Pidimme lyhyet esitelmät maistamme ja aamupäivällä tiettyyn kellonaikaan päästimme ilmaan sinisiä ja valkoisia ilmapalloja (jokin tämän päivän tarditio). Koulun oppilaat olivat ottaneet selvää maidemme ruoista ja valmistaneet jotain kullekin maalle tyypillistä ruokaa. Italia=pitsa, Japani=sushi, Saksa=omenapiirakka ja Suomi=pannukakku. Se oli hyvin mielenkiintoista ja varsinkin italialaisen vaihtarin kanssa tuumailimme, että ei ehkä ihan oikein tehty. Oli kuitenkin hauskaa, että he olivat yrittäneet! Pannukakku nyt maistui aika samanlaiselta kuin Suomessa, mutta he levittivät raejuustoa ja hilloa sen päälle o.O Kommentoikaa kiitos, jos joku oikeasti Suomessa syö pannaria raejuuston kanssa, sillä minä en kyllä ole koskaan aikaisemmin kokeillut :D Siellä minulla ei ollut kameraa, joten sieltä ei ole montaa kuvaa. Koululaiset kuitenkin ottivat meidän kanssamme ihan älyttömästi kuvia, joten toivon saavani niitä myöhemmin jostain, jolloin voin laittaa tänne.

Kuten sanoin, minun piti siis pitää lyhyt esitelmä Suomesta. Esitelmä aiheutti minulle kauheasti stressiä, sillä jotenkin vaikea valita mitä kertoo kun sen pitäisi olla lyhyt, mutta mielenkiintoinen ja informatiivinen! Lisäksi, koska täällä ei yleisesti ottaen osata hyvin englantia, se piti tehdä venäjäksi. Sain sitten lopulta host äidin ja isän sekä internetin avulla jotain aikaiseksi ja esitys meni ihan kohtalaisesti :) Ei se mikään paras mahdollinen ollut, mutta oli mikä oli, parempaan en pysty tai oikeammin jaksa panostaa.

Tänään taas olin retkellä koulun kanssa luonnossa. Oli kyllä mukavaa ja siellä tutustui paremmin muihin luokkalaisiin :) Sääkin suosi, vaikka eilen säätiedtoite lupaili sadetta ja kylmää ilmaa. Päivä oli rento. Siellä oli jotain aktiviteetteja (köydenvetoa, lentopalloa tytöille ja jalkapalloa pojille yms. joista sitten lopuksi pisteytettiin voittajat tai jotain), syömistä ja hengailua. Olisin kyllä mielummin pelannu jalkapalloa, mutta lentopallokin oli ihan ok, koska muutkaan eivät osanneet pelata sitä kovin hyvin :D Pakko myös sanoa että täällä tunnutaan pisteyttävän ja arvosteltavan ihan kaikki. Esimerkiksi yksi liikuntatunti ensin hieman lämmiteltiin, jonka jälkeen kaikki hyppäsivät yhden hypyn vauhditonta pituushyppyä. Liikkunnan opettaja antoi arvosanan hypyn pituuden perusteella ja tunti oli siinä :D Täällä arvostelutaulukko on yhdestä viiteen (1-5) ja viitonen on siis paras.

Huomenna on (ainakin pitäisi olla) piknik vaihtareille ja meidän perheillemme. Nyt on ainakin tekstiä kiinnostuneille. Saa nähdä milloin seuraavaksi postailen. Voi olla että piankin, mutta en halua ottaa tästä liikaa stressiä :)

Rakkaudella
Nella

P.s En saanut taaskaan lisättyä kuvia, joten yritän tehdä sen myöhemmin!

Lisäys 29.9:
Latasin näitä kuvia tänne koko sunnuntaipäivän... Lisääkin olisi ainakin pikkuveljeni syntymäpäiviltä (joita tosin juhlittiin todella pienimuotoisesti) ja luokkaretkeltä, mutta ehkä yritän laittaa niitä joskus myöhemmin... -_-
Unohdin sanoa, että Dinskayassa maistoin sushia elämäni ensimmäisen kerran! :D Olin myös ortodoksisessa kirkossa eräs sunnuntaiaamu! Oli mielenkiintoista, mutta myös rankkaa ja tylsääkin, koska koko ajan siellä piti seisoa, enkä ymmärtänyt mitään :p

Krasnodar

Vihdoinkin alkaa tuntua, että elämä pääsee alkuun täällä! Koulusta en ole vielä löytänyt hyviä kavereita, mutta muuten kyllä on jo tutustunut moniin todella mukaviin ihmisiin täällä. Lisäksi mulla on ollut täällä aiempaa enemmän puuhaa, joka on tehnyt elämästä mielenkiintoisempaa ja koti-ikäväkään ei ole juurikaan vaivannut :)

  Yksi AFS:n nuori vapaaehtoinen ja yksi toinen venäläinen nuori näyttivät mulle lisää kaupunkia. Käytiin myös yhdessä puistossa, jossa on esillä vanhoja tankkeja. He käyvät koulua, joka on enemmän erikoistunut kieliin ja he puhuvat hyvää englantia. Otin myös kuvia kaupungista, jolloin saan ehkä Venäjän näyttämään hieman hohdokkaammalta kuin aikaisemmissa kuvissani. 

Olin myös perheen isän ja hänen kollegoidensa kanssa pelaamassa jalkapalloa. Ensin he kyllä ihmettelivät, että mikä tyttö tänne tuli, mutta kyllä minä sinne joukkoon hyvin menin. Oli kyllä tosi kivaa ja kyllä urheilu on niin tarpeellista! Kaikki alkoi heti näyttää paljon valoisammalta. Lisäksi pitäisi päästä useammin harrastamaan urheilua, koska alan olla hieman huolissani tästä kasvavasta vyötärönympäryksestä. Kyllä täällä ihan normaalisti syön, mutta Suomessa olen tottunut liikkumaan niin paljon ja täällä ruoka ei ehkä ole niin kevyttä kuin olen tottunut Suomessa syömään. Mitään kevyttuotteita ei ainakaan tässä perheessä siis käytetä. Tosin oli myös erittäin hauskaa pelata perheen kesken jalkapalloa ihan tuossa takapihalla.

 26.9 on 'Day of intercultural learning'. Olimme sunnuntaina koululla numero 23 miettimässä yhdessä vapaaehtoisten ja vaihtareiden kanssa mitä teemme silloin. Ainakin toteutamme esitelmiä omista maistamme eri kouluissa ja lisäksi suunnittelimme kaikenlaista muuta ohjelmaa kuten piknikin vaihtareiden perheille 28.9. Tämän jälkeen lähdin parin muun vaihtarin ja yhden vaihtarin siskon sekä äidin kanssa ajamaan Carting-autoilla. Olen ajanut kerran aikaisemminkin, joten ei ollut mikään suuri elämys, mutta hauskaa oli silti :) Huomenna varmaan vaihtareiden kanssa mietimme kysymyksiä maistamme perheillemme piknikkiä varten. Teimme silloin joskus Elisenvaara-vaihtoamme varten kysymyksiä Suomesta venäjäksi ja kyselin, jos Suomen venäjän opettajallani olisi ne vielä.

Ensi viikonloppuna mulla on AFS-leiri Mustan meren rannalla (en muista kaupunkia). Odotan kyllä innolla leiriä ja toivon, että silloin olisi hyvät ilmat! Nyt täällä on ollut hyvin vaihteleva sää. Tänäänkin koko aamupäivän satoi ja oli aika viileä (ehkä n.20 astetta), mutta iltapäivällä aurinko paistoi taas. Tässä välissäkin oli taas muutama todella kuuma päivä.

Eipä tule mitään sen ihmeellisempää mieleen, mutta yritän taas laittaa paljon kuvia tänne :)

Täällä on paljon erilaisia patsaita. Tämä sijaitsee ihan kouluni vieressä :)

..ja ihania puistoja!

Krasnaya - pääkatu, la + su tässä ei saa ajaa autolla vaan ihmiset voi kävellä tässä

Usein liikennevaloissa näkyy kuinka kauan aikaa on valon vaihtumiseen

Kuban-joki

'Merkki Krasnodarissa, jonka kanssa kaikki ottavat kuvia'

Melkein aina joen rannalla näkyy toiveikkaita kalastajia. Tosin itseä kyllä epäilyttää millaista kalaa tästä joesta saa..

Olen nähnyt paljon hääpareja. Kuulemma täällä monet menevät juuri syksyllä naimisiin.

Rakkaudella

Nella

P.s Paitsi että nyt mulla on mun osoite mihin voi lähettää postia, joten halukkaat voi kysellä multa :) Tosin näillä ei ole postilaatikkoa, joten postit pitää hakea paikallisesta postitoimistosta..

  

Älä koputa puuta

Venäläisillä on paljon outoja uskomuksia ja tapoja, joihin oikeesti ainakin minä oon törmänny. Viime postauksessa kun kirjoittelin, että toivottavasti en tule kipeeksi, niin unohdin koputtaa puuta kolme kertaa. Näin pitää siis tehdä, jos sanoo jotain minkä ei halua tapahtuvan. Suomessa taitaa olla sama (?), mutta en minä ainakaan ole Suomessa törmännyt siihen, että ihmiset oikeasti koputtelisivat puuta. Täällä ihmiset oikeasti tekevät niin.
 Tässä vielä kaksi muuta uskomusta, mihin olen törmännyt:
-Marsrutkoissa ei saa lippuja, mutta kun matkustaa raitiovaunulla tai muulla niin pitää aina tarkistaa saiko onnenlipun. Lipuissa on ain kuusi numeroa esim. 050 671. Pitää laskea yhteen 0+5+0=5 ja 6+7+1=14 -> 1+4=5, jos luvut täsmäävät on lippu onnekas.
-Jos veitsi putoaa lattialle, se tarkoittaa että on tulossa miesvieras ja haarukka tarkoittaa naista. Ihmiset täällä alkavat heti pohtimaan kukakohan on tulossa.
  Lisäksi näitä on paljon muita, mutta ei nyt tule lisää mieleen.

Olen siis tällä hetkellä kotona sairaana. En ole vielä kovin pahassa kunnossa, mutta päätin sitten jäädä tänään kotiin lepäämään, jotta ei menisi pahemmaksi. Varmaan jotain flunssaa vaan. Suomessa kun minulla on usein paha tapa olla lepäämättä niin kauan kunnes olo on niin huono, ettei enää pääse ylös sängystä. Lisäksi mun veli ja äiti ei myöskään mennyt kouluun, joten täällä ei ole ollut edes yksinäistä. Tänään saan ainakin nukkua niin paljon kuin haluan :)

Sunnuntaina leivoin korvapuusteja. Vieressä tosin oli isoäiti aina välillä neuvomassa minua ja sanoin sille, että nyt teen näin, koska teen suomalaista pullaa. Oma perheeni ainakin tietää, etten ehkä ole kaikkein paras jakamaan keittiön vastuuta jonkun kanssa..  Leipominen oli kyllä muutenkin aika erikoista, kun on vieraassa paikassa ja ainekset ja välineet on ihan erilaisia. Lopulta jouduin leipomaan ilman kardemummaa, koska sitä ei ainakaan tuosta lähikaupasta löytynyt. Onneksi sentään lopulta löysin jonkinlaisen kupin, missä oli muiden mittayksiköiden joukossa ml ja kaulimen. Eipä sitten pullistakaan tullut aivan samanmakuisia kuin koti-Suomessa, mutta tuntuivat kyllä perheelle maistuvan - siihen malliin ne aina hävisivät kun uunista tulivat (hahah, aivan kuten Suomessakin :D ) Perheen kaasu-uuni erityisesti tuotti vaikeuksia ja ensimmäinen erä paloi pohjasta. Tosin nekin pullat hävisivät alta aikayksikön. He sanoivat, että tästä lähtien saan sitten joka sunnuntai leipoa heille pullaa :p Autoin myös isoäitiä paistamaan blinejä. No se ei onnistunut ihan niin hyvin, koska mun blinit näyttivät enemmän suomalaisilta letuilta.. En millään tajunnut miten niistä saa tehtyä niin ohuita ja vaaleita kuin olisi tarkoitus ja kuin isoäiti teki! Vanhempi veljeni myöhemmin sitten kauniisti totesikin isoäidille, ettei halua syödä blinejä, koska ne ovat pahoja xD

Eilen olin sitten mukana ihan perinteisessä venäläisessä illanvietossa! Se oli jonkun naapurin luona ja siellä oli sitten muitakin perheen vanhempien naapureita/ystäviä. He pyysivät minutkin sitten mukaan ja vaikka siellä ei ollut ikäisiäni, niin ilta oli todella mielenkiintoinen ja mukava. Olisi varmaan ollut vieläkin hauskempaa, jos olisin ymmärtänyt puheet ja vitsit, mutta joskus myöhemmin sitten ;) Perheen tyttö meni viime lauantaina naimisiin, joten en sitten tiedä oliko se kutsun syy.. Joka tapauksessa sinne lähdettiin kuulemma venäläiseen tapaan paljon myöhemmin kuin oli tarkoitus. Mulle sanottiin mihin aikaan lähdetään, että naapuri soittaa silloin ja minähän olin reippaasti valmiina ilmoitettuna ajankohtana. Lopulta lähdimme kuitenkin tunti pari myöhemmin, kun puhelu vihdoin tuli. Siellä sitten istuttiin ja syötiin tunti pari ja sen jälkeen lähdettiin kotiin (koska kuitenkin oli kyse maanantai-illasta). Naapuri näytti minulle ihan innoissaan kaikenlaisia valokuvia ja heidän taloaan ja jos oikein ymmärsin, toivotti minut tervetulleeksi vieraaksi ja teelle myöhemminkin.

Luokastani on hiukan vaikea löytää ystäviä kommunikaatio-ongelmien vuoksi ja lisäksi koska kuulin, että luokka on ensimmäistä vuotta yhdessä ja tuntuu, että kaikki vain koulussa keskittyvät kouluun ja sitten koulun jälkeen tapaavat muita ystäviään, koska eivät vielä tunne toisiaan. Ehkä tilanne kuitenkin tästä vähitellen paranee. Lisäksi yksi AFS:n vapaaehtoinen lupasi ottaa selvää harrastusmahdollisuuksista lähellä kouluani, ehkä pian pääsen myös vihdoin harrastamaan jotain urheilua! Toivon mukaan voisin myös siellä tavata enemmän samanhenkisiä ihmisä, koska en ole ihan varma onko tämä matemaattis-fysiikka luokka ihan mun juttu (vaikka mun äiti ja ukki siitä innoissaan ovatkin..) :D Muut vaihtarit ja vapaaehtoiset ovat kuitenkin tosi mukavia ja olen myös iloinen, koska italialainen tyttö saapui tänne kolmeksi kuukaudeksi ja käy samaa koulua kuin minä.

Rakkaudella
Nella

Vaihtareita ja vapaaehtoisia

Tosiaan täällä on ollut aika kylmää ja sateista viime päivinä ja veljeni ovat olleet hiukan kipeinä. Minä olen toistaiseksi ollut pääasiassa terve.. Toivottavasti olen sitä jatkossakin! Paikallisetkin ovat hiukan ihmeissään tästä kelistä ja sanovat, että yleensä tällainen keli on täällä talvisin. He kuitenkin vakuuttivat, että sää tästä vielä paranee viimeistään muutaman viikon kuluttua :)

  Eilen oli tosi mukava päivä. Kahdeksi menin koululle nro.23 ja siellä ensin tavattiin lisää venäläisiä vapaaehtoisia ja tapasin myös italialaisen tytön, joka aloittaa maanantaina samassa koulussa kuin minä (nro.48). Hän on täällä tosin vain kolme kuukautta. Tämän jälkeen meillä vaihtareilla oli venäjän tunti ja sen jälkeen melkein kaikki vaihtarit lähtivät yhden italialaisen pojan luokse. Oli ihanaa jutella välillä englanniksi ja oikeasti ymmärtää keskustelut kokonaan :p Vaikka nyt jo huomaa, että englanti alkaa vähän takellella, koska on tottunut, että kaikki pitää koko ajan yrittää sanoa venäjäksi. Täällä Krasnodarissa on vaihdossa monta italialaista ja he päättivät sitten kokata meille italialaista pastaa. Täytyy kyllä sanoa, että oli tosi hyvää pastaa ja vaikka venäläiset ruoat ovat todella hyviä, oli ihana syödä välillä jotain "tutumpaa" välillä (meillä ainakin syödään Suomessa pastaa/pastaruokia kotona ainakin jonkun verran).

  Otin eilen muutaman kuvia ainakin marsrutkasta ja siitä lautasta, jolla pitää aina mennä joen yli kaupunkiin. Voin vielä myöhemmin yrittää ottaa kuvia ainakin trollikasta ja paikallisesta raitiovaunusta. Täytyy sanoa, että nyt kun alan hieman oppimaan miten käyttää julkisia liikennevälineitä, tykkään kyllä siitä. Julkinen liikenne täällä on halpaa ja toimivaa. Ahtaanpaikankammoa ei kyllä saa olla, sillä varsinkin marsrutkat ovat monesti aivan niin täynnä kuin vaan sinne ihmisiä sullomalla mahtuu :D

Tässä mun siis mun koulupuku. Tota essua onneks käytettiin vaan siinä ekan päivän juhlassa, mä jo ehdin luulla et sitä käytetään joka päivä! Eli mun normikoulupuku on vaan toi sininen mekko, joka ei oo ihan kaikkein hienoin, mut siihen tyydytään mitä on :p Lisäksi tosta kaulajutusta tuli jotain, et sen pitäiski olla kankainen ja kiinni mekossa, joten varmaan sellanen pitää siihen hommata.

Minä ja mun opettaja + luokkakavereita

Matka kaupungista kotiin

Kotitie (on pitkä, joten taloa ei tästä näy)

Kadun nimi

Minun koti

Äiti ja iskä kyllä olis huolissaan, jos tietäis millasella perheen pyörällä täällä välillä ajelen.. Enkä tiedä onko nämä koskaan edes kuullut kypärästä :D

Venäjällä on paljon kulkukissoja ja -koiria. Niitä käy kyllä sääliksi! Lisäksi täällä kulkee muutamia lehmiä vapaana o.O

Lautta

Tämmösiä pikkusia ruokakauppoja on joka nurkassa. Niissä pitää pyytää mitä haluaa ostaa ja myyjä antaa.

Marsrutkassa lukee aina numero (tässä 183?) Se pitää pysäyttää kädellä ja pyytää pysähtymään kun haluaa jäädä pois.

Rakkaudella

Nella

Aurinkoa ja sadetta

I decided to continue writing my blog in Finnish because it is more easier for me and my loved ones :) and I really can not express myself that well in any other language than Finnish. + it is difficult enough to listen and try to speak Russian 24/7 here..

Heissan! Juuri kun valittelin tätä huonoa nettiä niin nyt mun perhe osti paremman. Tuntuu kyllä huojentavalta päästä vapaasti katsomaan netistä mitä haluaa ja olla yhteydessä muihin ihmisiin (sain ainakin kerran skypenkin toimimaan)! Nyt täytyy vaan varoa, ettei vietä liikaa aikaa koneella vaan pitää yrittää etsiä paikallista tekemistä.

Eilen olin kaupungilla kahden mun luokkalaisen kanssa. Käytiin kahdella torilla: toiselta mun kaverit osti jotai koulukirjoja (joo, siellä niitä myytiin koulukirjoja torilla) ja toiselta ostin sitten jotain kosmetiikkatuotteita. Tänään olin myös opiskelemassa venäjää nelosluokan kanssa. Se oli tosi mielenkiintoista ja vaikka sielläkään en ymmärtänyt läheskään kaikkea ymmärsin sentään jotain, mikä on enemmän kuin kymppiluokan tunneilla :D Mun luokka on ilmeisesti joku matemaattisiin aineisiin (täällä algebra ja geometria ovat omat oppiaineensa + nyt on ainakin ollut paljon fysiikkaa) erikoistunut, joten meillä on paljon näitä aineita.. Tämä ei nyt välttämättä ole ihan paras uutinen minulle. Hyvä kun matikkaa edes suomeksi pystyn ymmärtämään, saati sitten venäjäksi! No enpähän minä muillakaan tunneilla mitään ymmärrä (lukuunottamatta englantia)..

Tällä hetkellä koti-ikävä tuntuu vaivaavan valitettavan usein. Arki on alkanut rutinoitua ja usein koulumatkoilla tai muuten kun on aikaa ajatella, niin tuntuu, että saattaa purskahtaa itkuun hetkenä minä hyvänsä. Tunnevaihtelut ovat täällä siis melko suuria, kun taas välillä täällä on todella mukavaa. Nyt yritän vaan kovasti etsikellä itselleni täältä kavereita ja tekemistä kuten harrastuksia, jottei elämä täällä olisi pelkkää koulua ja opiskelua. Muutenkin tykkään aina olla menossa, joten tällainen rauhallinen kotielämä ei oikeen sovi minulle. Lisäksi haluaisin kovin harrastaa jotain urheilua, kun sitä en ole päässyt ollenkaan harrastamaan lähtöni jälkeen! Salibandya täältä tuskin löytyy, siihen malliin mun isäntäperhe ainakin siitä lajista kyseli, mutta jalkapalloa varmaan. Tietysti voisin myös kysellä uskaltaako täällä lähteä iltapäivisin lenkille. Täällä ei kyllä ole juuri ketään näkynyt huvikseen juoksevan, joten en oikein tiedä mitä ajatella. Hyötyliikuntaa täällä kertyy kyllä paljon ja siksi ei varmaan jakseta huvikseen juosta. Kouluun kävelen joka päivä. En tiedä kuinka pitkä matka sinne on, mutta reippaasti kävellen kestää 40-50 minuuttia + lauttamatka eli aikaa kuluu noin tunnin verran yhteen suuntaan.

Venäjällä on lauantaisin koulua. Minunkin pitäisi mennä, mutta minulla on venäjän intensiivikurssi iltapäivällä, niin AFS:n vapaaehtoinen sanoi, että jos olen kovin väsynyt, niin minun ei ole pakko mennä. Ah, saan nukkua siis pitkään huomenna! :)

Täällä on ollut viime päivät sateisia ja paljon kylmempiä kuin aiemmin. Tuntuu melkein kuin olisi Suomessa :p Kyllä se aurinkokin siellä paistaa, joskus sitä ei vain näe, koska edessä on paljon pilviä. Omat ikävän pilveni ovat ajoittaisia ja pääasiassa ilma on aurinkoinen.

Rakkaudella
Nella

Life and school

Internet here is very bad.. It doesn’t always work and when it does work it is very very slow! That’s why I can not contact you or really do anything online. So I’m sorry that I don’t always answer: I really try and want to but this just refuses to send my messages sometimes. It is very frustrating! Well I am not going to spend too much time online, that’s for sure :p

Today was officially the first day at school and I was at my new Russian school number 48. It doesn't take so long to get there because it’s much closer than school number 23 (were my intensive Russian language course was). I say officially because the first day was a big celebration day and students have prepared it earlier (which sounds quite funny to me that students go to school before it has officially started) but anyway the celebration was just wonderful. The school, teachers and other students seemed really nice even thought it is quite difficult to survive there. That’s because my Russian is still very bad and generally speaking people here don’t speak English that well so I really don't understand anything at school :D And even thought some people know some English they are reluctant to speak it. That makes me think that maybe they think that it isn't important to know English. They really don’t need it for anything. The good side is that I will certainly learn Russian here because I really can not communicate with any other language.

My school is some really fancy school. I’m in the 10^th grade so my classmates are a bit younger than I am but that’s okay. AFS doesn’t usually place students to the 11^th grade because they are busy to prepare in their final exams. In Russia usually at schools you have to have white top and black trousers or a skirt but because I’m at some very good school we have a certain kind of uniform. All good school has their own uniforms. It isn’t really the most modern outfit I’ve seen and first I was a bit horrified honestly. On my way to school I noticed that people seemed to know that it is a sign from a good school and at school when everyone else had it too I noticed that the uniform ain’t that horrible after all. Actually it is quite fun to have a uniform for one year because we don’t have those in Finland. Even thought at first I thought I would really prefer ‘normal’ school clothes (white+black).

I’ve been here over a week now . I’ve started to know how things work here I know the place I’m living in. It is really nice and I feel more confident. Even thought my family seems really worried about me all the time.. Of course it is really good that they take a good care of me in the beginning when I don’t know the language and the habits but it makes me feel like I was much younger again :p Not have to take responsibility of myself (well at first and still now I still quite can not do that because I don’t understand what I have to do). I can say simple sentences and usually say what I want or need and I’ve started to understand very well when people speak me slowly and simply (even thought my Russian vocabulary is quite small). But still when people speak quickly and about more complicated things, I have no idea what they’re saying.  


So all in all my life in Russia is starting really well. Now I'd just like to find friends and maybe some hobbies. I would love to do some sports because I really haven't done anything since I left Finland. And It's more difficult here to make friends when you don't have a common language but I know I'm a very social person and I will make friends here :)

Love
Nella

P.s I was trying to add photos here but I couldn't and I'm just happy if I get this text published (some of the text might I written might be gone but still..)